Painekattila -blogi

15/40 haasteesta takana

Eli puolenvälin krouvi on lähes kohtapuoliin käsillä. Ennen haastetta Leta, eli yksi Yoga Rocksin ohjaajista, mainitsi vaativimman hetken tulevan haasteen puolivälin paikkeilla. Ja tänään sen kyllä huomasi. Kroppa on ollut kovillä koko haasteen ajan ja tänään vasen pohje kramppasi hyvin lahjakkaasti puolessa välissä tuntia. Eihän siitä joogasta enää mitään tullut, vaikka kuinka yritti varoa jalkaan, niin kramppi vain tuli uudelleen ja uudelleen. Jälkeenpäin ajatellen duunissa juodut 8 tai 9 (ei meillä lasketa... ) kuppia kahvia ei välttämättä tehneet hyvää tuolle nestetasapainolle. Kun päivällä ei tajunnut juoda tarpeeksi vettä, niin treeni katkesi kuin kananlento. Pitäisi vain muistaa nesteiden juominen etukäteen ennen lämpimään joogasaliin siirtymistä. 

Perjantaina kuitenkin takaisin ja Markuksen Hot Yoga Flow tunnille, joka on osoittautunut vielä rankemmaksi kuin "perus" Hot Yoga. Pitää vain toivoa, että paikat ja mies kestää. Tänään oli Freddien Flow tunti, jolloin tuo pohje prakasi, joten hieman mietityttää miten loput 25 päivää kroppa jaksaa tätä rääkkiä. Lepopäivä välissä ei tekisi ollenkaan pahaa. Toisaalta taas olen huomannut että treenit on alkaneet mennä kolmen päivän sykleissä. Kolmen päivän välein väsymys on paljon kovempi ja treeni vaikuttaa enemmän henkisellä kuin fyysisellä puolelle. Ja kieltämättä tuo "Perkele, itte perkeleeni kesytän!" -mentaliteetti ei oikein auta välillä, kun pitäisi osata ottaa treeni iisimmin.  

Ohjaajien tyyleissä en sinänsä ole vielä huomannut eroja sillä jokaisen neljän eri ohjaajan tunnilla on mehut miehestä imetty täysin kuiviin. Jokainen tunti on edelleenkin yhtä rankkaa rautakanki miehelle, mutta kestävyys ja keskittymiskyky on sen verran kehittynyt, ettei täydellistä katkeamista enää tule. Ja sekin että farkut alkaa tuntua liian isoilta kertoo jotain treenin tehosta.  

Päivän fiilis löytyy Portisheadin biisistä...